|
Tammikuun 2026 sääpartituuri kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Lähiplaneettojen tiivis ryhmittymä lämmittää tammikuun alkua.
KORJAUS: On käynyt ilmi, että tammikuun alun voimakas lämpöimpulssi kohdistui ensisijaisesti napa-alueen polaaripyörteen ylempiin osiin stratosfäärissä. Tämä heikensi pyörteen rakennetta ja siirsi sen pois napakeskuksesta, minkä seurauksena alemmissa ilmakerroksissa, troposfäärissä, arktista kylmää ilmaa pääsi vuotamaan eri puolille pohjoista pallonpuoliskoa. Ainakaan Suomessa tämä stratosfäärin lämpö ei siis välittynyt maanpinnalle asti, vaan vaikutus ilmeni päinvastoin kylmänä jaksona. Tällaisen kylmävaiheen jälkeen maaelementtiin liittyvä pilvisyys voikin toimia eristävänä tekijänä ja osaltaan lauhduttaa kireitä pakkasia.
LISÄYS:
Saman kaltainen tilanne esiintyi myös joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010. Tällöin Eurooppa ja Suomi kokivat poikkeuksellisen kylmän jakson, kun taas Kanadassa vallitsi tavanomaista lämpimämpi sää. Tämä tukee tulkintaa, jossa stratosfäärin lämpöimpulssi heikentää polaaripyörrettä ja ohjaa kylmän ilman jakautumista epätasaisesti pohjoisella pallonpuoliskolla.//
Eris pysähtyy ja osaltaan kylmentää säätä
Lämpimän jakson keskivaiheille ilmaantuu kylmentävä tekijä: kääpiöplaneetta Eris pysähtyy. Se on näennäisen silmukkakuvionsa suunnanvaihtokohdassa, ja Maasta katsoen pysähdyksissä. Silloin sen vaikutus on myös hyvin voimakas. Se ohentaa pilvipeitettä ja lisää lämmön karkaamista avaruuteen.
Makemake lisää kosteutta ja mahdollistaa talviukkosen
Pari päivää aikaisemmin myös kääpiöplaneetta Makemake pysähtyy, ja vesielementin edustajana se omalta osaltaan lisää ilmakehän kosteutta. Se tekee myös Uranuksen kanssa puolitoistaneliön (135°), mikä meillä saattaa aiheuttaa talviukkosen. Uranus liittyy usein talviukkosiin.
Kvintiilit ja magman liikkeet – purkausherkkä jakso
Kulmat 0°, 60°, 120° ja 150° ovat voimakkaita magman liikuttajia, ja kvintiilit (36°, 72° ja 144°) voivat toimia laukaisijoina voimakkaille tapahtumille kuten maanjäristyksille ja tulivuorenpurkauksille. Eli näillä kulmilla on aiemmissa havaintojaksoissa ollut yhteys vulkaaniseen aktiivisuuteen.
Kuukauden puolivälistä alkaen näitä magmaa liikuttavia kulmia on runsaan viikon aikana lauantaihin 24.1. asti peräti 29 kappaletta partituurin yläosassa. Alaosassa kvintiilejä on samana aikana kahdeksan, niiden joukossa Pluton ja Galaktisen keskuksen puolikvintiili. Pluto on usein yhteydessä tulivuorenpurkauksiin.
Taftanin herääminen?
Yksi erikoinen seurattava on Iranin ja Pakistanin rajan läheisyydessä sijaitseva tulivuori Taftan, joka on "nukkunut" 710 000 vuotta ja nyt osoittanut heräämisen merkkejä (Tieteen Kuvalehti). Edellisten 10 kuukauden aikana maanpinta on kohonnut Taftanin huipulla n. 9 cm.
Toimivat tulivuoret ovat olleet tammikuussa aktiivisia, mm. Kilauea Havaijilla, Etna Italiassa, Great Sitkin USA:ssa, Ibu ja Marapi Indonesiassa ja Santa Maria Guatemalassa. Myös Filippiineillä on ollut paljon vulkaanista toimintaa.
Maanjäristyspuolella päivittäin on raportoitu tuhansista pienistä järistyksistä eri puolilla maapalloa. Suurimmat järistykset ovat olleet hieman yli M6.
Kylmennyskäyrä helmikuu-kesäkuu - vaikuttaako se meillä?
Tammikuun sääpartituurin oikeassa alanurkassa näkyy pieni käyräkuva Sednan ja Erisin kylmentävästä puolikvintiilistä (36°). Erisin rivillä tammikuun lopulla kulma on väljä 7–5 kaariminuuttia ja täysin tarkka 19.2. Se jatkuu enimmillään 9 kaariminuuttia väljänä kevääseen, kunnes 4. kesäkuuta se on taas tarkka.
Helmikuu näyttää muutenkin aika kylmältä ja Sedna36Eris vaikuttaa sen puolenvälin jälkeen. Maaliskuu ja huhtikuu näyttävät melko lämpimiltä, mutta Sedna36Eris voi tuoda kylmentäviä tai myrskyisiä muutoksia.
Lisätietoa tämän kulman voimakkaista vaikutuksista syksyllä 2024 voit lukea täältä
.
Quintile72.net/JJK
|
Kuvaan on kerätty merkittävimmät tekijät tammikuun 2026 sääpartituurista.
|
