
Heinäkuussa 2018 esiintyy useita voimakkaita lämpö- ja kylmäkonstellaatioita samanaikaisesti, ehkä merkittävimmät
kuukauden 6. päivänä, jolloin Sedna tekee kylmää kvinkunssia, 150 asteen kulmaa Galaktisen
keskuksen kanssa. Samaan aikaan voimakasta lämpöä aiheuttavat mm. Venuksen ja Pluton kaksoiskvintiili, Uranuksen ja Auringon
kvintiili sekä Venuksen ja Erisin trigoni. Tällöin kovat tuulet, sateet sekä ukkoset ovat hyvin todennäkäosiä. Ukkosten
mahdollisuutta lisää vielä Merkuriuksen ja Sednan kvintiili. Tapahtumat voivat jakautua eri alueilla lähipäiville.
Myös esim. 20. ja 26. päivät ovat huomion arvoiset. Tällöin kannattaa aina ensimmäiseksi tarkistaa kvintiilien osuus,
jolloin ukkosten ja myrskypuuskien mahdollisuus kasvaa. Mikäli samaan aikaan myös Kuu tekee
useita kvintiileitä planeettojen sekä kääpiöplaneettojen kanssa, ovat lisäksi tornadot ja trombit mahdollisia eri puolilla maailmaa.
Näitä tarkastellaan seuraavassa tarkemmin.
Kirjassa 'Ilmakehä, sää ja ilmasto'
mainitaan tornadoista seuraavaa:
"Tornadojen syntymekanismit ovat vielä osittain selvittämättä. Yleensä tornadot jaetaan joko supersolujen
yhteydessä esiintyviin tai ilman niitä syntyviin. Ensinmainittuja esiintyy ainoastaan säätilanteissa, joissa tuulen
suunnan ja nopeuden vaihtelu korkeussuunnassa (tuuliväänne) on supersolulle otollinen. Kuitenkin vain murto-osaan supersoluista
liittyy tornado. Niinpä tuulijakauman lisäksi supersolutornado vaatii syntyäkseen myös muiden, osaksi vielä
tuntemattomien tekijöiden läsnäoloa. Ilman supersolua syntyvät tornadot ovat selvästi supersolutornadoja
yleisempiä. Sellainen voi kehittyä esimerkiksi tuulten kohtaamisvyöhykkeelle, joilla on heikkoja pyörteitä
jo valmiiksi. - - -" (Ilmakehä, sää ja ilmasto. ss. 335-336.)
Laajennetun luonnontieteen näkökulma
Näyttäisi siltä, että sääpartituureissa ensinnäkin voimakkaat lämpö- ja maaelementin konstellaatiot
muodostavat suotuisat olosuhteet tornadoille ja trombeille, koska lämpötilaero ala- ja yläilmakehän välillä
on silloin suuri: Lämpöelementti aiheuttaa alhaalle mahdollisesti hellettä ja yläilmakehä maaelementin vaikutuksesta
kylmenee nopeasti. Tämä saa aikaan epästabiilisuutta ilmakehässä. Muodostuu konvektioita, pystysuoraan nousevia
lämpövirtauksia, sekä herkästi ukkosta.
Turbulenssia eli pyörteisyyttä ilmassa lisäävät erityisesti kvintiilit (36, 72 tai 144 asteen planeettakulmat).
Vesielementin mukanaolo eli ilman kosteus antaa lisää voimaa ilman liikkeille.
Kun hitaampien planeetta- tai kääpiöplaneettakvintiilien lisäksi samaan aikaan esiintyy Kuun kvintiileitä planeettojen
tai kääpiöplaneettojen kanssa, muodostuu ilmakehässä pienialaisempia ja nopeampia pyörteitä, jotka
saattavat edesauttaa tornadon tai trombin käynnistävää 'pyöräytystä', aivan kuten hyrrä
pyöräytetään liikkeelle.
Vesiplaneettojen kvintiilit lisäävät kosteutta ja planeetan sijainti vesielementissä ohjaa tapahtumia herkästi
vesialueille.
Vastaavasti kuivat valoelementin kvintiilit aiheuttavat pölypyörteitä ja jopa hiekkamyrskyjä. Tästä on
runsaasti esimerkkejä. Myös lämpöelementti yhdessä valoelementin kanssa aiheuttaa kuivilla seuduilla voimakkaita
pyörreilmiöitä, jos yläilmakehää kylmentäviä konstellaatioita esiintyy samanaikaisesti.
Kuun kvintiilit planeettojen kanssa näyttävät aktivoivan myös pölypyörteet liikkeelle.
Esimerkki Ilta-Sanomista 18.7.2017:
Valtava vesipatsas
ällistytti Saaristomerellä - merivesi nousi putkella kohti taivasta
Vertailuna sääpartituuri 2017/07
Esimerkissä tiistaina 18.7.2017 lämpöä aiheutti useampikin tekijä: Uudellamaalla ja Baltiassa voimakkaasti
vaikuttava Merkurius oli juuri siirtynyt lämpöalueelle. Lisäksi Kuu sijaitsi lämpöelementissä ja se teki
lämpötrigonia Pluton kanssa, jota lämpövaikutusta kuunsolmu vielä voimisti.
Yläilmakehää kylmentäviä tekijöitä olivat Venuksen ja Jupiterin trigoni (maa-valo-yhdistelmä),
hitaan Sednan konstellaatiot kyseisen päivän kahden puolen, joista etenkin sekstiili Auringon kanssa muodosti kylmän
maa-valo-yhdistelmän, ja se tuntuu ylhäällä jo edellisenä päivänä.
Erisin ja Auringon neliö sekä Jupiterin kvintiili Galaktisen keskuksen kanssa ovat niinikään yläilmakehää
kylmentäviä maa-valo-konstellaatioita.
Ja vielä kirsikkana kakussa osui ajankohtaan Haumean ja Orcuksen lämpö-maa-konstellaatio, joka hitaitten
kääpiöplaneettojen kohdalla on kulmana voimallisempi kuin lähiplaneettojen muodostamana. Nämä kaikki yhdessä
muodostavat päivän konvektiiviset kehykset.
Entä tarvittavat kvintiilit?
Marsin ja kääpiöplaneetta Snow Whiten vesi-maa-kvintiili on ensimmäinen hitaista kvintiileistä ja Marsin sekä
Saturnuksen vesi-lämpö-kvintiili toinen. Lisäksi voidaan laskea mukaan vielä Jupiterin ja Galaktisen keskuksen kvintiili,
jonka vaikutukset lähempänä maan pintaa tuntuvat yleensä pienellä viiveellä.
Kuun kvintiileitä onkin jo useampia. Marsin ja Saturnuksen kvintiilit Kuun kanssa kohdistuvat suoraan vesialueille. Auringon ja Jupiterin
kvintiileillä Kuun kanssa on pelkän pyörteisyyden lisäksi konvektiiviset vaikutukset - lämmin ja kylmä.
Kääpiöplaneetta Snow Whiten kvintiili Kuun kanssa antaa hyvin lisäpotkua Marsin ja Snow Whiten hitaammalle kvintiilille.
Makemaken kaksoiskvintiili Kuun kanssa kohdistuu myös vesialueille ja se tukee kaikkia edellisiä.
Vastaavia tapauksia voi etsiä verkkouutisista tai Ursan Taivaanvahdista ja vertailla niitä sääpartituureihin,
esim. 'Trombi Saimaalla 26.8.2014' ja vastaava
Sääpartituuri 2014/08. Siinä yläilmakehää kylmentävänä
tekijänä toimi (maasta katsottuna) seisahtunut Sedna.
Tämä pilaisi varmasti vappupiknikin -
pölypyörre mellasti Viikissä 30.4.2014 ja vastaava sääpartituuri
201404.htm.
Trombi vei lokkiparven 3.6.2013 ja sääpartituuri 201306.
TUTUSTU MYÖS: 1932 tornado Suomessa Amerikan malliin - miltä tilanne näytti analysoituna ajankohdan
sääpartituurista?
Klikkaamalla aukeavan sivun
tekstiä pääset tutustumaan tapahtumiin "paikan päälle".
Quintile72.net/JJK
|