Planeettakonstellaatiot
14.7.2006
Viim. päivitys 24.10.2016

Planeettakonstellaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kahden planeetan välistä kulmaa Maasta katsottuna, ja ne on merkitty sääpartituuriin pieninä nelikulmioina sekä alaosassa viivoina. Nelikulmion tai viivan koko ja väri ilmaisee, mikä planeetta (tai kääpiöplaneetta) on kysymyksessä, sillä jokaisella planeetalla on oma ominais-elementtinsä, jota se heijastaa säätilaan.

Lähiplaneetat on merkitty pienimmiksi ja kaukoplaneetat (näennäisesti hitaammat) suurimmiksi nelikulmioiksi tai viivoiksi. Kulman suuruus on ilmoitettu numeroina. Ollessaan tietyn suuruisissa kulmissa keskenään planeetoilla on lyhytaikaisia konstellaatiovaikutuksia säätilaan edustamiensa elementtien (värien) sekä tähdistösijaintinsa (taustavärien) mukaisesti .

Konstellaatioiden merkintä sääpartituureissa noudattaa planeettojen osalta (partituurin yläosa) tavallaan 'kaksinkertaista kirjanpitoa'. Kumpikin konstellaatioon kuuluva planeetta on merkitty aina toisen osapuolen riville vastaavaan kohtaan. Ylimmille lähiplaneettojen riveille on siten merkitty kaukaisempi ja samalla vaikutukseltaan voimakkaampi (!) planeetta, ja alemmas, kaukaisempien planeettojen riveille lähiplaneetat ja niiden yhteyteen myös kulman suuruus.

Partituurin yläosassa näemme useita suurimpia suorakaiteita, hitaitten planeettojen voimakkaita konstellaatioita. Nopeallakin silmäyksellä näemme väreistä esim. sadekuurojen mahdollisuuden tai erityisen lämmittävät tai kuivattavat tekijät.   Yläosan alemmilta riveiltä voimme tarkistaa, mitä kulmaa tämä planeetta tekee kumppaniplaneettansa kanssa, sillä eri kulmilla on tri h.c. Maria Thunin mukaan myös erilaiset vaikutuksensa.

Partituurin alaosasta löydämme Kuiperin vyöhykkeellä sijaitsevien kääpiöplaneettojen voimakkaat konstellaatiot, jotka kannattaa aina tarkistaa. Myös Galaktisella keskuksella on huomattavia vaikutuksia säätilaan, Suomessa usein 4 päivän viiveellä.

Trigoni (tri; 120 astetta) on yleensä harmoninen ja "hyvin käyttäytyvä" kulma, mutta se voi olla myös voimakas. Kuun trigonit eri planeettojen kanssa värittävät voimakkaasti päivän säätilaa kyseisen elementin suuntaan.

60 astetta eli sekstiili erityisesti vesiplaneetoilla voimistaa sateen mahdollisuutta. Kaukaisimpien kiertolaisten tehdessä sekstiiliä sademäärät voivat olla hyvin suuret. Myös tulvat ja korkeat nousuvedet ovat mahdollisia voimakkaiden sekstiilien aikana.
Lämpöplaneettojen sekstiilit näyttävät olevan yhteydessä magmaan. Kuten sekstiilit voivat saada veden tulvimaan, myös magma voi 'tulvehtia' lämpösekstiilien aikana. Raporteista on havaittu, että tulivuorien onkaloihin on tulvinut laavaa sekstiilien aikana ja aiheuttanut siellä sortumia. Laava voi tunkeutua myös mannerlaattojen saumoihin, luiskauttaa niitä paikoiltaan ja aiheuttaa maanjäristyksiä. Ilmeisesti vuoden 2004 Intian valtameren tsunamissa tämä oli osasyynä, ja mahdollisesti myös lievemmin Alaskassa vuonna 1964.

30 astetta eli semisekstiili on edellisen puolikas ja lievempi sateen suuntainen kulma. Sekä sekstiili että semisekstiili aiheuttavat matalapainetta.

72 astetta eli kvintiili on voimakas kulma. Hitaitten taivaankappaleiden (Uranus, Neptunus, Pluto, Sedna sekä muut kaukaiset kiertolaiset partituurin alaosassa) ollessa kvintiilin osapuolina, on odotettavissa koviakin myrskyjä, rajuilmoja ja kaatosateita monilla paikoin maapalloa ja Suomessa vähintään kovaa tuulta. Kahden valoplaneetan kvintiili voimistaa korkeapainetta, mutta aiheuttaa myös turbulenssia ilmakehään, ja mahdollisesti kuivaa ukkostaipumusta. 36 ja 144 astetta ovat kvintiilin kerrannaisia, ja vaikutuksiltaan samanlaisia.

Neliö (90 astetta) on myös melko voimakas kulma, joka voi aiheuttaa hitaitten planeettojen kohdalla myrskyjä ja myös muita voimakkaita luonnonilmiöitä. Sen kerrannaiset 45 ja 135 astetta vaikuttavat samansuuntaisesti.

Kvinkunssi (150 astetta) on kohtalaisen voimakas kulma, jolla ei näytä olevan mitään selkeitä erityispiirteitä.

Yhtymä eli konjunktio (0 astetta) vaikuttaa matalapaineen suuntaan ja
oppositio (op; 180 astetta) korkeapaineen suuntaan. Erityisesti yhtymä voimistaa maanjäristyksiä.

Maria Thunin mukaan Uranuksella on suhde sähköön ja ukonilmoihin (talviukkosissa on usein Uranus osallisena. Kts esim. 2005/11), Neptunuksella magnetismiin ja maanjäristyksiin ja Plutolla tulivuorenpurkauksiin sekä, kuten myöhemmin on ilmennyt, myös Orcuksella. Lisäksi Thunin mukaan (1973) on olemassa taivaankappale, jolla on suhde kylmyysvoimiin. On osoittautunut, että Sedna, Haumea, Quaoar sekä Snow White ovat sellaisia. Näiden konstellaatiot viilentävät säätä ja aiheuttavat usein sateita sekä kesällä ukkosia. Myös Galaktinen keskus edustaa maaelementtiä ja kuuluu edellisten kaltaisiin kylmentäjiin.

Sednan ja Kuun kvintiilit (myös 36 ja 144), mikäli ne ajoittuvat kosteisiin ja lämpimiin päiviin, näyttävät olevan yhteydessä trombeihin ja muihin äkillisiin voimakkaisiin virtauksiin. Erisin kvintiilit Kuun kanssa aiheuttavat herkästi voimakkaita pölypyörteitä, ja hitaammat kvintiilit kuivilla alueilla hiekkamyrskyjä. Erisin kvintiilit näyttävät myös olevan yhteydessä Buran tai Purga -nimisiin voimakkaisiin tuuliin Venäjällä ja Aasiassa. Myös muiden kääpiöplaneettojen kvintiilit Kuun kanssa voivat aiheuttaa erilaisia nopeita ja voimakkaita ilmiöitä.

Jos samaan ajankohtaan osuu useita eri taivaankappaleiden kvintiilejä ja neliöitä, ovat voimakkaat myrskyt eri puolilla maapalloa hyvin todennköisiä. (Kts. Ohje 3.) Solmut voimistavat näitä ilmiöitä, samoin planeettojen näennäiset seisahtumiset, ja vaikutus kasvaa kyseisten planeettojen etäisyyden myötä.

Kuun oppositiota klassisten planeettojen kanssa (Merkurius -> Saturnus) käytetään erityisesti kasviregeneraatiossa tuomaan tarkoituksenmukaisia planeettavaikutuksia kasviin kylvön yhteydessä. Toinen samoin käytettävä kulma on trigoni.

Merkitsemällä sääpartituuriin päivän toteutuneen sään Maan riville elementtien väreillä (ohje 4), löytää alemmilta riveiltä helposti sen aiheuttajan ja näin oppii vähitellen tuntemaan oman paikkakuntansa tärkeimmät säähän vaikuttavat tekijät. Pienet viiveet toteutumisessa tulevat vähitellen myös tutuiksi.

Ohje 3 - Alueet                                                (Lisää ohjeita: Ilmasto 2 ja Ilmasto 3)