Rihu ry

Puuryhmä

Projektit

Tehdäänpä keitaita

    Ilmastomuutoksiin
    varautuminen

    Vesiporraskurssi

Kasvi- ja maisema-
regeneraatio


Planeettapuut

Kurssit ja tapahtumat

Linkit

Yhteystiedot


Viim. päivitys 14.3.2012


Maria Thunin Kylvö- ja korjuukalenteri 2016
tilattavissa
Liisa Kolli
040-508 5765

Metsälaidun


Tehdäänpä keitaita


Saksalainen tutkija Georg Wilhelm Schmidt painotti yhtenä tärkeänä keinona varautumisessa erilaisiin ilmastossa tapahtuviin muutoksiin kaikkien seutujen kasviston ja puuston lajien monimuotoisuuden lisäämistä sekä eteläisempien puulajien istuttamista n. 300 km pohjoisemmaksi vastaavanlaisille kasvupaikoille. Tällöin myös jalopuita on syytä suosia. Esim. tammien istuttaminen metsään auttaa metsää selviytymään paremmin myrskyistä. Monokulttuurit eli yhden puulajin metsät ovat kaikkein alttiimpia tuhoille.

Myös lajinsisäinen monimuotoisuus - vastakohtana hybrideille ja geenimuunnelluille kasveille - on äärimmäisen tärkeätä. Perimän laajuus kasvissa mahdollistaa sen, että menestyvä kanta valikoituu luonnostaan. Mahdollisimman laaja perimä lisää siis kasvien - myös ravintokasvien - kestävyyttä ja sopeutumista erilaisiin hankaloituviin olosuhteisiin.

Kasvilajien monimuotoisuus lisää myös eläimistön ja hyönteisten lajirunsautta, jolloin lämmön mukanaan tuomille uusille tuholaisille löytyy myös enemmän luontaisia vastustajia. Tämä monimuotoisuus ja esim. puiden juuriston yhteys toisten puulajien juuristojen kanssa jo sellaisenaankin parantaa puuston terveyttä ja vastustuskykyä hankaloituvia olosuhteita vastaan.

On kuitenkin huomattava, että tarkoitus on ennen kaikkea palauttaa luonnon alkuperäinen monimuotoisuus, ja täysin vieraita lajeja tulee välttää. Lisäksi on muistettava, että jalostetut puutarhakannat eivät kuulu metsäluontoon.

Suositeltavia, muuntelemattomia kasvilajikkeita saa mm. täältä:

Hyötykasviyhdistys

Lindbloms Frö

Bingenheimer Saatgut AG

Ne keillä on pienikin maatilkku hallinnassaan, voivat rakentaa maapalastaan "keitaan", joka säteilee terveyttä ja tasapainoa ympäristöönsä. Nostamalla tällaisen maapalan elinvoima (eteerinen eli elämän taso) mahdollisimman korkeaksi, autetaan samalla myös ympäristön terveyttä ja hyvinvointia.

Elinvoiman nostaminen tapahtuu alueen hyvällä luonnonmukaisella hoidolla, lisäämällä lajirunsautta (kts. esim. Maatiainen ry), käyttämällä biodynaamisia preparaatteja , palauttamalla ojat mahdollisuuksien mukaan vettä puhdistaviksi puroiksi ja kosteikoiksi, istuttamalla erilajisia puita (kts. myös Planeettapuut), harventamalla liian tiheitä kasvustoja ja huolehtimalla riittävästä valosta sekä tekemällä esim. metsäkomposteja. Veden puhdistamiseksi ja elävöittämiseksi voidaan käyttää myös vesiportaita.*

Metsäkomposti tehdään siten, että harvennuksessa kertyneiden puiden latvukset pilkotaan pieniksi palasiksi tai haketetaan. Ne kasataan n. metrin levyisiksi ja korkuisiksi pitkulaisiksi tiiviiksi kasoiksi, joihin lisätään kompostipreparaatit. Kompostipaikasta kuoritaan aluksi pintamaa sivuun, rakennetaan komposti siihen ja pintamaa lisätään valmiin, tiiviiksi poljetun kompostin peitoksi. Preparoidut metsäkompostit ovat sellaisenaan jo eteerisiä 'voimaparistoja', ja kypsyneitä komposteja voidaan käyttää elävöittämään ja vahvistamaan esim. siemenpuita.

Näin muodostuneet alueelliset 'keitaat' säteilevät tervehdyttävää vaikutustaan myös ympäristöön, koska eetterivoimat sekä kasvit ja eläimet eivät onneksemme tunne aluerajoja. Tällaista toimintaa voivat yksityiset ihmiset harjoittaa kaikkialla maailmassa, ja tulokset ovat varmasti vaivan arvoiset.

Myös eroosion pilaamia alueita on mahdollista elvyttää biodynaamisin keinoin. Tästä loistavana esimerkkinä on hiekka-aavikolle perustettu Sekem-keskus Egyptissä.


* Vesiportaat toiminnassa